Miksei näissä pyöräilytempauksissa ole mitään järkeä?

Teksti: | Julkaistu 19.8.2013

Ei jumalauta. Nyt keskustan puheenjohtaja Sipilä aikoo tempaista ajamalla pyörällä Oulusta Helsinkiin. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Näissä pyörätempauksissa ja -kampanjoissa ei yleensäkään ole mitään tolkkua. Ajatellaan nyt vaikka pyöräilynedistämisen nimissä vuodesta toiseen pyöritettävää kilometrikisaa. Sen voittaa joku setämiesten joukkue, jolla ei ole parempaa tekemistä kuin ajaa erimuotoisia ympyröitä polkupyörällä päivät pitkät, päivästä toiseen. Ei mitään päätä eikä häntää.

Oulusta Helsinkiin pyöräilyyn menee noin 30 tuntia satulassa. Saman verran menee aikaa autoillessa Helsingistä Pariisiin.

Jokainen vähänkään järkevä ihminen menee Pariisiin lentokoneella. Oulusta Helsinkiin pääsee pyörää fiksummin lentokoneen lisäksi autolla.

Ei kai näissä tempauksissa ole tarkoituskaan olla mitään tolkkua. Lähinnähän niillä halutaan luodaan yhteishenkeä ja päästä vähän pätemään. Ihan hyvä. Jatkakaa.

Vänkään kuitenkin vielä vähän: Eri kulkuneuvoille ja -tavoille on liikenteessä omat tehtävänsä. Naapurin pihaan on fiksuinta kävellä, lähikauppaan kannattaa mennä pyörällä, mökille autolla ja Kanariansaarille lentokoneella.

Pyörällä ei ole tarkoitus ajaa mahdollisimman montaa kilometriä eikä etenkään Oulusta Helsinkiin.

Pyörä sopii parhaiten lyhyille, 1-10 kilometrin matkoille. Se on ovelta ovelle kaupungissa autoa nopeampi alle 7 kilometrin matkoilla. Pyöräilyn edistämisen idea on siinä, että näillä matkoilla auton käytössä ei ole systeemin kannalta järkeä, vaan turha autoilu on liikennejärjestelmää hidastava ja upottava painolasti. Jos ihmiset saadaan tekemään nämä lyhyet pöräykset auton sijaan pyörällä, kaupungista tulee turvallisempi, rauhallisempi ja puhtaampi paikka asua ja elää. Rahaakin säästyy.

Olennaista ei ole, kuinka monta kilometriä pyörällä ajetaan. Olennaista on, vaihtavatko ihmiset auton lyhyillä matkoilla pyörään – tai että he eivät lähde tukkimaan lähiönsä katuja autolla heti, kun heillä on siihen varaa.

Pyöräilyn edistäminen ei ole itseisarvo (tai joillekin on, samalla tavalla kuin vaikkapa jääkiekon tai esteratsastuksen edistäminen) vaan se on ihan aikuisten oikeasti merkittävää liikennepolitiikkaa. Tämä vaan meinaa hukkua hälyyn, kun edistämisen nimissä tehdään jotain ihan pöhkoä.

Mutta siis, jatkakaa. Pyöräily on toki monille myös kiva harrastus, ja harrastusmielessä Oulusta Helsinkiin pyöräily on tietenkin ihan hauska juttu. Ihan niin kuin joillekin voi olla Pariisiin autoilukin.

Kirjoittaja on Vuoden pyöräilijä 2013. Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että pyöräilet tai olet pyöräilemättä juuri niin pitkiä matkoja kuin sinua huvittaa.


Aihe(et):

Ilmoitus

Kommentit

15 vastausta postaukseen “Miksei näissä pyöräilytempauksissa ole mitään järkeä?”

  1. Teppo

    Pehmennän vielä vähän, koska tarkoitus ei ole olla turhan päiten ilkeä:

    Pitkien matkojen pyöräily on tietenkin paitsi harmitonta, myös hauskaa ja hyväksi kunnolle.

    Näiden pitkien pyöräilyjen hehkuttaminen ohjaa kuitenkin huomion liikenteen kannalta höpsöyksiin, jos tarkoitus on saada ihmiset vaihtamaan auto pyörään. Oikeasti yli 10km työmatkalla pyöräilyllä on suurin piirtein yhtä paljon kasvupotentiaalia kuin työmatkajuoksulla. Siellä ei ole piilossa pyöräilyn iloista tietämättömiä massoja, jotka hyppäisivät innostuneina pyörän selkään ja kansoittaisivat kadut.

    Pitkillä matkoilla pyörä voi olla tosi hyvä osa matkaketjua, esim. Pyörälllä juna-asemalle 3km -> taittopyörä kyytiin ja 80 km junalla –> pyörällä viimeiset 3km. Testasin tätä Lappeenranta-Kouvola-välillä ja totesin nopeammaksi kuin auton. Kilometrikisaan tuosta kertyy kuitenkin vain 6km, eli kisa ei palkitse fiksuudesta. Jos sen sijaan käyttää neljä tuntia maantiepyörän selässä ja tulee perille hikisenä ja väsyneenä, on höpsön kisan voittaja.

    Fiksua olisi palkita tehdyistä matkoista, ei ajetuista kilometreistä. Silloin kisassa pärjäisi yritys, joka on hankkinut niin fiksun toimipaikan, että kaikki voivat pyöräillä töihin – koska kilometrejä kertyy vähän.

    Ehkä tästä on syytä tehdä toinen postaus, jossa ideoidaan hyviä ja kannustavia hyötypyöräilytempauksia. Ehdotuksia otetaan vastaan 🙂

  2. petri Villa

    ”Jos ihmiset saadaan tekemään nämä lyhyet pöräykset auton sijaan pyörällä, kaupungista tulee turvallisempi, rauhallisempi ja puhtaampi paikka asua ja elää. Rahaakin säästyy.”

    Kuningasajatus.

    Haluaisin jalostaa ajatusta vielä tuomalla mausteeksi sähköavustuksen niille, jotka eivät jaksa polkea ylämäkeen, vastatuuleen,sohjon ja lumen seassa tai haluavat nopeasti perille. Laatikkopyörällä tai millä muulla fillarilla tahansa. Pyöräilymatkat pitenevät ja pyörä alkaa oikeasti haastaa autoa kaupungissa.

    Sipiläkin pyöräilee sähköllä.

    • Teppo

      Juuri näin. Vielä niin, että sähkö + laatikko -yhdistelmä tekee pyörästä fiksumman kulkuneuvon entistä useammalle kaupunkilaiselle, kun mukana kulkee enemmän tavaraa kuin pieni käsilaukku.

      Tosin laatikkopyörien massayleistymisestä seuraisi oma pysäköintiongelmansa, koska laatikkopyörä vie 2,5 kertaa niin paljon parkkiruutua kuin peruspyörä (silti vain neljänneksen henkilöauton ruudusta). Mutta se on oman postauksensa arvoinen juttu.

  3. Joni

    Tempaushan on vähän niin kuin projekti: sillä on selkeä alku ja loppu, ja sen jälkeen kaikki jatkuu niin kuin ennenkin.

    Ps. Itseäni harmittaa että työmatkaa on pyöräiltävänä vain 8 kilometriä. Lisämutkaa vaan ei pysty tällä luonteella tekemään, kun se olisi ”turhaa” matkantekoa.

    • Teppo

      Tempaukset ovat toki tempauksia. Julmahuvissahan tempauksen tekijät perustelivat tempausta aina sillä, että halutaan vähän huomiota ja päästä vähän pätemään 😉

  4. Juha H

    Mun pitää hieman puolustaa tuota Kilometrikisaa. Mun mielestä siinä ei ole tarkoituksena voitto, vaan se on yksi motivointikeino lisää pyöräilemiseen – leikkimielistä kisaa oman firman sisällä tai toista samankokoista kilpailevaa yritystä vastaan. Lisää omalta osaltaan pyöräilyä ja parasta pyöräilyn edistämistä on se että aamu-/iltapäiväruuhkissa näkyy enemmän ja enemmän fillaristeja. Lisäksi olen saanut meidän firmassa läpi joitain työmatkapyöräilyä edistäviä asioita, kun kilometrikisan tuloksia firman johdolle esittelemällä selviää helposti, että pyöräily ei ole pelkästään pienen marginaalin puuhastelua, vaan iso osa työntekijöistä todella pyöräilee – jopa talvisin. Musta se että muutamat aktiivit ”kaunistavat” lenkeillään firman keskiarvoa tekee pelkkää plussaa. Talvikisojen voittoon ajellaan sitten ainakin meillä hyvin pitkälti pelkillä hyötyajokilometreilla.

    • Teppo

      Ei kilometrikisa mikään absoluuttinen paha ole, on siinä paljon hyvääkin 🙂

      Rehellisesti olen kyllä sitä mieltä, että hyötypyöräilyä ei aikuisten oikeesti edistetä missään mielekkäässä mittakaavalla millään kampanjoilla vaan luomalla olosuhteet, jossa pyöräily on oikeasti fiksuin ja mukavin tapa liikkua lyhyet arkimatkat. Siis rakentamalla sellaista katua, jolla pyörällä pääsee suoraan, löytää helposti perille ja ajaminen tuntuu selkeältä ja turvalliselta.

      • Juha H

        Näinhän se on, tosin tässä on tämä perinteinen muna-kana -ongelma. Yleisin peruste nollata pyörähankkeita on se, että pyöräilijöitä ei ole. Mitä enemmän fillaristeja ja näkyvyyttä pyöräilylle, vaikka sitten typerillä tempauksilla, sitä helpommin hankkeita saadaan läpi.

        Musta on outoa, että joka ikinen autoiluhanke pystytään perustelemaan tulevaisuuden ajoneuvoliikennemäärien kasvulla, mutta pyöräilyn kohdalla tällainen ajattelu tuntuu olevan täysin mahdotonta. Se ”ei tämä mikään Hollanti ole, eikä täällä voi ainakaan talvisin pyöräillä”-asenne tuntuu sitten tuolla virkamiestasolla olevan huomattavasti helpommin sisäistettävä.

  5. Hanna

    Aivan. Selkeät ja turvalliset reitit ja kadut olisivat ne tärkeimmät. Tällä hetkellä on liikaa vaikeita reittejä, joilla on hankala ajaa, ja joista täytyy tietää milloin pyörätir yhtäkkiä hyppääkin toiselle puolelle tietä, tms.

  6. Eppu

    Turun seudulla on järkevä kilpailu:

    http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17777&culture=fi-FI&contentlan=1

    Siinä lasketaan viikon ajan työpaikalla pyörällä (tai kävellen) kuljettujen työmatkojen määrä suhteessa työntekijöiden määrään. Siis ei kilometrien vaan matkojen (tulin tai en tullut tänään pyörällä töihin).
    Tempaus ajoittuu kevääseen ja meillä ainakin kaffepöydässä monikin pohti, voisiko tulla auton sijaan pyörällä edes pari kertaa viikossa.

  7. petri Villa

    Hei
    Aion kokeilla ensi talvena talvipyöräilyä. On vähän oma lehmä ojassa, kun olemme päättäneet alkaa maahantuojiksi fiksuimmalle polkupyörän sähköavustus-systeemille Suomessa. Idea on, että suomalaiseen polkupyörään saadaan AWD, eli kaikki pyörät vetävät. Oli lunta sitten 2 tai 20cm, päästään eteenpäin. Laatikkopyörällekin tulee käyttöä, kun asentaa nastarenkaan vetävään pyörään. Akkutekniikka on jo sen vaerran kehittynyt, että yhdellä latauksella pääsee vähintään 70km tavallisella fillarilla. J. Sipilä osti meiltä sarjan ja jännityksellä odotamme, millainen on hänen arvionsa sarjasta. Tieliikennelain henkeä noudattaen avustus alkaa, kun poljetaan ja loppuu, kun painetaan jarrua, tai lakataan polkemasta. Vauhtia saa olla 25km/h.

    Kööpenhaminassa on 600 000 fillaria, sielläkin on talvi. Mikäli tässä kaupungissa on riittävä määrä äänestäjiä, saadaan muutama katu vuodessa muutettua autoilta fillareille, samoin pyöräilijöille varallisiin risteyksiin aletaan puuttua. Myös yllättäen loppuvat pyörätiet saavat jatkoa. Voi olla, että joku kaista kadusta vapautetaan autoilta fillareille, jos joku riittävän ponnekkaasti ajaa asiaa. Fillareita ei rekisteröidä Suomessa, niistä siis puuttuvat tilastotieot. Kukaan ei osaa oikein sanoa, kuinka monta äänestäjää ajaa fillarilla. Veikkaan, että näitä on vähintään yhtä paljon, kuin autoilijoita. Tempauksilla osoitetaan ainakin se, että pyöräilijöitä on paljon.

  8. janim.

    Mun mielestä tätä koko kuviota voisi tulkita vähän myötämielisemmin. Ei kai tempausten ensisijaisena tarkoituksena ole suoraan lisätä pyöräilyn määrää, vaan pohjustaa sellaista ilmapiiriä, että saadaan noi paremmat katusuunnitelmat suunniteltua ja lyötyä läpi.

    Jos on Teppo näin: ”Rehellisesti olen kyllä sitä mieltä, että hyötypyöräilyä ei aikuisten oikeesti edistetä missään mielekkäässä mittakaavalla millään kampanjoilla vaan luomalla olosuhteet, jossa pyöräily on oikeasti fiksuin ja mukavin tapa liikkua lyhyet arkimatkat. Siis rakentamalla sellaista katua, jolla pyörällä pääsee suoraan, löytää helposti perille ja ajaminen tuntuu selkeältä ja turvalliselta.”

    Niin sitten täytyy kai vaikuttaa siihen, että ne uudet kadut saadaan poliittisesti mahdolliseksi. Mun nähdäkseni kaikki positiivinen pyöäräilyyn liittyvä asia (esim. tavarafillarointi, työmatkapyöräily, fiksit ja lycraharjottelu) kaikki pohjustavat maaperää. Eri pyöräilyheimojen kanssakäyminen mun käsittääkseni tukee toisiaan. Osin tämä on poliittista vaikuttamista, osin tämä on trendien luomista. Se, että pyöräily on trendikästä, luo kyllä pohjaa pyöräilyn kasvulle.

    Infran ja trendien lisäksi myös teknologinen kehitys ja tuotekehittely vaikuttavat onnistuessaan pyöräilyn kasvuun (ehdkä tavarafillarit ovat yksi esimerkki tästä).

    In a nutshell: arkivaatteissa hyötypyöräilyn edistäminen on tärkeä juttu, mutta se ei nyt vaan ole se ainoa juttu. Infra on ehkä tärkein juttu, mutta ei sekään ole se ainoa juttu.

    Muuten: toi Sipilän tempaus ei kai pääasiassa edes liity pyöräilyn edistämiseen.

    • Teppo

      Ei minulla mitään kuntopyöräilyä vastaan ole, kunhan vaan herättelen ajatuksia.

      Olen kyllä silti sitä mieltä, että pyöräilyn sporttaaminen mielikuvatasolla kaivaa hommaa syvemmälle harrastekuoppaan.

      Ensinnäkin: jos korostetaan urheilullista puolta, se voi aiheuttaa täyttä hylkimistä siinä porukassa, jolle hommaa itse asiassa eniten pitäisi myydä – sohvaperuna hyötyisi sen kolmen kilometrin polkaisusta, mutta jos sitä sanotaan urheiluksi, niin ei kiitos.

      Toisekseen: Jos korostetaan kuntoilua, saadaan kuntoilureittejä. Hyväkin, että vähän kiertää. Ja on mäkeä.

      Kolmanneksi: Jos se on urheilua, niin se on harrastamista, ja jos se on harrastamista, niin se ei ole kauhean varteenotettavaa. Lenkkeilijä joutaa odottamaan, kun oikeasti työmatkalla olijat menevät ensin.

      Neljänneksi: Jos se on harrastus, niin millä tavalla se on tärkeämpi kuin vaikka jääkiekko tai jalkapallo? Miksi siihen pitäisi panna enemmän rahaa? Siellä teilläoäinhän on kuitenkin jo hyvät pyöräreitit ennestään, kyllä sinne metsään mahtuu polkemaan. Maisematkin on nätimmät kuin vilkkaan autotien varressa keskustassa.

      Noin karrikoiden: jos pitäisi markkinoida kävelykeskustaa, pitäisin kilpa- ja sauvakävelijät aika helvetin kaukana kampanjasta.

      En halua nyt tällä dumata muiden juttua. Saa pyöräillä trikoissa, ilman vapaaratasta, täysjousitetulla pyörällä laskettelurinteessä, liian pienellä pyörällä rampissa, yksipyöräisellä yleisön edessä, ne on kaikki hienoja harrastuksia. Mutta jos mietitään, mihin kannattaisi keskittyä, kannattaisi kirkastaa ajatus siitä, mitä halutaan ja tavoitella sitä eikä jotain muuta.

  9. Teemu

    Vähän myöhässä vastailen tähän kirjoitukseen.

    Itse en omista autoa, olen aina käyttänyt polkupyörän päivän askareisiin, pistän myös spandeksit päälle kun huvittaa ja pidän hauskaa. Pyöräily on niin monimuotoista, ja sama ihminen joka ajaa pyörällä kauppaan, töihin työvaatteissa saattaa käyttää pyörän urheiluun tai myös lomamatkan tekoon. Ärsyttää kun trikoomiehet ärsyntyy mummosta joka ajaa hitaasti ja arkipyöräilijät käy urheilumielisten kimpuun, ärsyttää kun tuntuu että ihmiset asettuvat toisia vastaan.
    Olen asunut nyt 20 vuotta suomessa. (12vuotta helsingissä). Olen huomannut ison positiivisen muutoksen suomalaisessa autokulttuurissa pyöräilijöitä kohtaan koska polkupyörää käyttää nykyään niin paljon enemmän ihmisiä, vaikkei aina hyötykäyttöön. Kaikki pyöräily on eduksi pyörätieverkoston kehittämiselle, mitä enemmän pyöräilijöitä sitä enemmän tiedetään pyöräilyn vaatimuksista, myös kaupungissa ja ratin takana.

    • Teppo

      Teemu, ei minulla mitään spandex-pyöräilyä vastaan ole. Mutta jos halutaan massoja pyörän päälle, pitäisi puhutella massoja.

      Vähän kuin kävelemisen näppäryyttä mainostettaisiin työmatkajuoksulla. On kivaa, mutta auttamatta marginaalia.

×

Kommentit ovat suljettu.