Pyöräilyn terveysonnenpyörä

Teksti: | Julkaistu 16.2.2014

Ajauduin taas kaverini kanssa keskusteluun pyöräilystä ja kypärän käytöstä. Pitääkö kypärää käyttää aina ja miksi?

Kyllä, kypärää kannattaa käyttää, koska se voi pelastaa hengen. Mutta ennen kaikkea kannattaa pyöräillä, koska se on terveellistä.

Päädyn näihin keskusteluihin, koska tapani on rauhoitella ihmisiä, jotka pitävät pyöräilyä ilman kypärää vaarallisena. Ei se ole. Pyöräily on terveellistä, kypärän kanssa tai ilman. Kypärän käyttö vain pienentää riskiä kuolla tai vammautua sen epätodennäköisen onnettomuuden sattuessa.

Aihe on hankala, koska siihen liittyy tilastollista ajattelua, joka on arjessa aika vierasta. Asiat joko tapahtuvat tai eivät tapahdu, ja aina on parempi vetää varman päälle.

————–

Kuviota on ehkä helpompi ajatella ajatusleikin avulla.

Kuvitellaan, että pyöräily on jättimäinen onnenpyöräpeli. Pelissä on tuhat onnenosumaa ja yksi musta rosvosektori.

Jokainen pyöräytys vastaa pyöräilypäivää. Jokaisella onnekkaalla pyöräytyksellä terveys kohenee, minkä seurauksena elinikä pitenee kaksi tuntia.

Tuhatta tylsää ja terveellistä onnettomuuspäivää kohden on yksi onnettomuuspäivä, onnenpyörän rosvosektori. Silloin onnenpyörää pyöräytetään uudestaan, jotta nähdään miten kävi.

Ylivoimaisesti suurimmasta osasta pyöräilyonnettomuuksia selviää säikähdyksellä tai naarmuilla. Ehkä yksi sadasta johtaa vakavampaan vammaan, kuten vaikkapa murtuneeseen ranteeseen tai solisluuhun.

Tuhatta onnettomuutta kohden on yksi erityisen onneton tapaus, jolloin pää kolahtaa katuun. Onnenpyörässä tulee kaksi rosvosektoripyöräytystä perän jälkeen.

Tässä kuvitteellisessa pelissä tämä rosvosektoritupla tarkoittaa kuolemaa – paitsi jos käyttää valttia, kypäräkorttia, jolla tuplarosvostakin selviää hengissä.

—————

Vähän yksinkertaista tilastomatematiikkaa tästä onnenpyöräpelistä: Jokaista onnettomuuteen osunutta onnenpyörän pyörähdystä kohden jaetaan voittona yli 80 päivää lisää terveyttä ja elinikää. Kaksi perättäistä rosvosektoria on niin harvinainen yhdistelmä (mahdollisuus on yksi miljoonasta), että tilastollisesti sitä ennen ehtisi voittaa liki 230 vuotta – kolme elinikää – lisää elinaikaa.

Kuoleman ei kannattaisi tällaista uhkapeliä pyörittää. Onnenpyörää hoiteleva viikatemies jää siinä tappiolle, tarkkaan ottaen kolme elämää jokaista kuolemaa kohden.

Yksittäisen pelaajan kannalta kuolema on kuitenkin aito riski. Jos käy huono tuuri, tuplarosvon voi kuitenkin saada jo ensimmäisellä pyöräytyksellä. Siksi olisi typerää pelata ilman kypäräkorttia, joka pelastaisi epätodennäköiseltä epäonnelta.

————–

Pelin luvut on vedetty täysin hatusta eikä se missään nimessä vastaa tarkalleen todellisuutta. (Jos tähän kaivelisi jonkinlaiset aidot numerot ja hioisi sääntöjä, tästä voisi saada melko vähäisellä koodaamisella ihan hyvän pikku aplikaation jollekin nettisivulle, vink vink.)

Ajatusleikin  tarkoitus on kuitenkin havainnollistaa, mitä tarkoittaa, että pyöräilyn hyödyt päihittävät sen riskit.

Pyöräillessä voittaa terveydessä joka päivä ja häviää vain, jos omalle kohdalle sattuu aivan poikkeuksellisen paska mäihä. Silloin se kypärä on hyvä olla päässä.

Kansanterveydellisesti pyöräilyn terveysonnenpyörää kannattaa kuitenkin kannustaa pelaamaan. Mitä useampi pelaa, sitä enemmän voittoja kertyy pottiin. Vaikka yksittäistapauksissa kypäräkortti voi olla olennainen, kokonaisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä.


Kommentoi (6)